Kahvin alkuperä
Kahvin rikas historia
5
min
Kahvi on meille tärkeä nopeatempoisessa elämässämme, inspiraation lähde ja piriste, joka herättää kehomme ja mielemme jokaisen päivän uusille mahdollisuuksille. Se on kuitenkin myös paljon enemmän; se on maailmanlaajuinen kulttuuritekijä ja yhtä rakastettu nyt kuin koskaan. Mutta mistä kahvi on alun perin tullut, ja miten siitä tuli niin suosittua? Lue lisää kahvin historiasta.
Kahvin alkuperän tarina alkaa Etiopiasta
Etiopiaa pidetään laajalti kahvin alkulähteiden keskipisteenä. Jos olet joskus kirjoittanut hakukoneeseen ”kahvin historia”, olet varmasti törmännyt kuuluisaan tarinaan siitä, kuinka kahvin löysi Etiopiassa paikallinen vuohipaimen Kaldi noin 800-luvulla.
Hän kulki vuohiensa luokse ja huomasi, että ne käyttäytyivät oudosti. Ne olivat energisiä ja vilkkaita syötyään marjoja eräästä pensaasta. Niinpä Kaldi maistoi marjoja itsekin, ja kun hän huomasi saman innostuneisuuden ja piristymisen, hän vei näitä marjoja munkeille. Munkit julistivat, että tapaus oli paholaisen tekosia, ja heittivät marjat tuleen. Sen seurauksena ilmaan levisi ihana, taivaallinen aromi, ja marjat haalittiin nopeasti tulesta ja murskattiin hiillokseen. Munkit tajusivat virheensä, laittoivat marjat kannuun ja peittivät ne kuumalla vedellä, jotta ne säilyisivät. Munkit alkoivat juoda tätä ihanaa uutta keitosta ja huomasivat, että pysyivät sen avulla hereillä yöllisissä hartauksissa ja rukouksissa. Toki kyseessä on todennäköisesti vain kiehtova legenda, ja kahvin historia sijoittuu todennäköisemmin Oromo-/Galla-paimentolaisheimon keskuuteen Etiopiaan ja Pohjois-Keniaan.
Vai alkaako kahvin historia Jemenistä?
Myös Jemenin vaikutuksesta kahvin löytämisessä on olemassa tunnettuja tarinoita. Kuuluisin kertomus Jemenistä kahvin alkuperään liittyen on eräänlainen tulkinta etiopialaisesta tarinasta. Jemeniläinen sufimystikko oli matkalla Etiopian halki hengellisissä asioissa. Hän näki hyvin energisiä ja puuhakkaita lintuja, jotka olivat syöneet hedelmää kasvista, joka nykyisin tunnetaan kahvipensaana. Uupuneena matkastaan hän päätti itsekin maistaa marjoja ja huomasi, että niistä tuli hänellekin energinen olotila. On kuitenkin laajalle levinnyt uskomus, että kahvipavut vietiin alkujaan Etiopiasta Jemeniin. Jemeniläiset kauppiaat toivat myöhemmin kahvikasvit takaisin kotimaahansa ja alkoivat kasvattaa niitä siellä.
Maailman ensimmäinen kahvila avattiin vuonna 1475 Konstantinopolissa, jonka nykyinen nimi on Istanbul. Asiakkaat osallistuivat keskusteluun, juoruilivat ja kuulivat uutisia samalla kun nauttivat suosikkikahviaan.
Sana levisi nopeasti
Kun kahvin ajatellaan saaneen alkunsa Etiopiasta, sen myös uskotaan tulleen pohjoiseen Jemeniin Punaisen meren poikki 1400-luvulla. Sen jälkeen kahvia alettiin kasvattaa Arabian Jemen-nimisellä alueella, ja 1500-luvulle tultaessa se tunnettiin Persiassa, Egyptissä, Syyriassa ja Turkissa. Se oli äärimmäisen suosittua virkistävien ja piristävien ominaisuuksiensa vuoksi, kun ihmiset pystyivät omistamaan enemmän aikaa hengellisille asioille ja rukoilemiselle.
Maailman ensimmäinen kahvila
Maailman ensimmäinen kahvila avattiin vuonna 1475 Konstantinopolissa, jonka nykyinen nimi on Istanbul. Kahvia juotiin kotona päivärytmin mukaan, ja sillä osoitettiin myös vieraanvaraisuutta. Kodin ulkopuolella ihmiset kävivät kahviloissa muutenkin kuin kahvinjuonnin vuoksi: niissä osallistuttiin keskusteluihin, kuunneltiin musiikkia, katseltiin esiintyjiä, pelattiin shakkia, juoruiltiin ja kuultiin uutisia. Nykyisen kaltaisen modernin teknologian puuttuessa kahviloista tuli nopeasti keskuksia, joissa vaihdettiin ja kerättiin tietoa. Niitä kutsuttiin usein ”viisaiden kouluiksi”. Ja kun Mekkaan saapui vuosittain tuhansia pyhiinvaeltajia kaikkialta maailmasta, alkoi levitä myös tietoisuus tästä ”Arabian viinistä”, jona se opittiin nopeasti tuntemaan.
Matka Eurooppaan
Tämän jälkeen kahvin historian kulku alkaa muuttua. Eksoottinen juoma epäilemättä aiheutti hämmennystä eurooppalaisissa matkailijoissa, jotka kiinnostuivat ja lumoutuivat siitä täysin. Siispä 1600-luvulle tultaessa kahvi oli edennyt Eurooppaan saakka, ja siitä tuli yhä suositumpaa koko mantereella.
Euroopan kahvihistoria alkaa Italiasta, jonne kahvi tuotiin ottomaanien valtakunnasta. Erityisesti venetsialaiset kauppiaat edesauttoivat kahvin suosion laajaa leviämistä Euroopan alueilla, ja vuonna 1645 Venetsiaan avattiin Euroopan kaikkien aikojen ensimmäinen kahvila. Kahvista tuli suuri kulutushyödyke, etenkin varakkaille.
Dutch East India Company- ja British East India Company -yhtiöiden kautta kahvista tuli hyvin suosittua myös Englannissa. Englannin ensimmäinen kahvila avattiin Oxfordissa vuonna 1651, ja sen jälkeen kahviloita tuli nopeasti lisää, erityisesti Lontooseen. Kahvilat olivat ehdottomasti vain miehille, jotta he saattoivat keskustella liike-elämästä ja uutisista ja ylläpitää suhteita. Sanotaan, että monet liiketoimet ja ideat ovat saaneet alkunsa Lontoon kahviloissa.
Kahvi saapuu Pariisiin
Sen jälkeen kahvi esiteltiin Pariisissa vuonna 1669, ja asialla oli Suleyman Aga, Ranskan kuningas Louis XIV:n hovin lähettiläs. Hän toi mukanaan säkeittäin kahvia, jota hän kuvaili ”taikajuomaksi”. Vain kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1671, Pascal-nimellä tunnettu armenialainen avasi kahvikojun St. Germainin markkinoille. Asiakkaat oppivat nopeasti kahvin makuun, ja sana ”petit noir” on käytössä edelleen. Näin alkoi pariisilaisten kahviloiden aikakausi, mikä tietenkin innoitti avaamaan kahviloita myös muualle Ranskaan.
Seuraavien 30 vuoden aikana kahvista tuli osa kulttuuria Itävallassa, Saksassa, Espanjassa ja muualla Euroopassa. Kahvinviljely Euroopan luonnostaan viileämmässä ilmastossa oli kuitenkin vaikeaa, ja myöhemmin eurooppalaiset kauppiaat ryhtyivätkin viljelemään kahvia muualla.
Kahvin suosion nousu Aasiassa
1600-luvulle tultaessa valtaosa kahvipavuista oli peräisin Jemenistä. Kahvipavut olivat tiukan valvonnan alaisia, ja valtaapitävät tekivät kaikkensa varmistaakseen, ettei elinkelpoisia papuja voitu kasvattaa missään muualla. Muslimipyhiinvaeltaja Baba Budan tuli kuitenkin muuttamaan kahvin historian polkua ikiajoiksi. Hän lähti Mekasta palatakseen Intiaan vuonna 1600 ja salakuljetti mukanaan kourallisen kahvipapuja. Brittikolonialistien avulla näillä pavuilla kylvettiin maailman kaupallisen kahviteollisuuden ensimmäinen siemen Afrikan ja Arabian ulkopuolella, ja se tuottaa kahvia edelleen.
Hollantilaiset kauppiaat veivät kahvin ensimmäisinä Indonesiaan 1600-luvun loppupuolella ja seuraavan vuosisadan aikana se löysi tiensä kymmenille Indonesian saarille, kuten Sulawesi, Sumatra, Java ja Bali. Lyhyen aikaa monet Indonesian saaret olivat maailman suurimpia kahvintuottajia.
1800-luvulla ranskalaiset kolonialistit viljelivät kahvia Thaimaassa, Vietnamissa, Kambodžassa ja Laosissa. Hollantilaiset saivat viimein luvan viljellä kahvia 1600-luvun jälkipuoliskolla ja onnistuivat siinä Javan saarella, joka nykyisin kuuluu Indonesialle. Viljelmät kukoistivat, ja hollantilaiset nousivat merkittävään rooliin kahvin myyjinä.
Yli Atlantin – kahvin alkutaival uudessa maailmassa
Virginian siirtokunnan perustaja, kapteeni John Smith, esitteli kahvin Jamestownin muille uudisraivaajille vuonna 1607. Alkuun sitä ei kuitenkaan otettu hyvin vastaan, ja tee oli huomattavasti suositumpaa. Vuonna 1670 Dorothy Jonesista tuli ensimmäinen henkilö, joka sai luvan myydä kahvia Bostonissa. 1700-luvun puoliväliin mennessä monet kievarit toimivat myös kahviloina, mutta juomaksi valikoitui silti useimmiten tee. Kahvin suosio kasvoi vasta silloin, kun kapinointi Isoa-Britanniaa vastaan johti siihen, että kaikki tee heitettiin mereen ja sen juominen katsottiin epäisänmaalliseksi.
Uuden maailman kuuma ja trooppinen sää alettiin nähdä ihanteellisena kahvinviljelylle, ja kahviviljelykset levisivätkin nopeasti kaikkialle Keski-Amerikkaan, jossa kahvisato kerättiin ensimmäisen kerran vuonna 1726. Myös Latinalaisen Amerikan maissa oli ihanteelliset olosuhteet kahvinviljelyyn, hyvä auringonvalon ja sateen tasapaino, korkea ja kostea lämpötila ja rikas maaperä. 1700-luvun puoliväliin mennessä Latinalaisen Amerikan maista oli tullut suurimpia kahvintuottajia ja ne raivasivat laajamittaisesti trooppisia metsiä kahviviljelysten tieltä. Nykyisin Brasilia on maailman suurin kahvintuottaja.
Toivottavasti sinulle oli antoisaa oppia kahvin rikkaasta historiasta. Yhä edelleen kahvi ilahduttaa ja inspiroi joka päivä miljoonia ihmisiä ympäri maailman. Etsitkö lisää kahvi-inspiraatiota? Tutustu 16 faktaan kahvista ja anna niiden ilahduttaa päivääsi, tai tutustu kahvinmaistelun maailmaan.
Yhteisön suosikit tänään
Tutustu sivuston suosituimpiin artikkeleihin
