Mistä kahvipavut tulevat?

Kahvi on erottamaton osa arkea. Maailma tuntuu toimivan tämän täyteläisen ja tumman nesteen voimalla. Joka päivä miljoonat ihmiset aloittavat aamunsa virkistävän kupillisen äärellä. Harva pysähtyy miettimään kahvin alkuperää – mistä kahvipavut oikein tulevat?

Jos kysymys on käynyt mielessäsi, olet oikeassa paikassa. Olemme koonneet oppaaseen kaiken, mitä haluat tietää kahvipavuista, joten lue eteenpäin oppiaksesi uutta kahvista.

Mistä kahvipavut tulevat?

Kahvi kasvaa pensasmaisessa puussa, jonka oksat voivat ulottua päätäkin pidemmäksi. Kahvinviljelijät tosin pitävät niiden mitan noin 170 cm pituisena hoitamisen helpottamiseksi. Kahvipensaissa kasvaa kahvimarjoja ja jokaisesta marjasta löytyy kaksi kahvipapua.

Pensaalta kestää yleensä noin vuoden ennen kuin se alkaa kasvattamaan hyvän tuoksuisia valkoisia kukkia. Ensimmäiset kahvimarjat puu tuottaa noin neljä vuotiaana. Silti myyntiin kelpaavia kahvipapuja alkaa muodostua vasta noin kymmenen vuoden iässä. Kahvipensas elää keskimäärin 30–40 vuotiaaksi, mutta hyvin hoidettuna se voi elää paljon pidempään.

Kun pavut ovat kypsiä ja valmiita poimittaviksi, ne muuttavat värinsä punaiseksi. Poiminnan oikea ajoitus vaatii asiantuntemusta ja harjaantunutta silmää, sillä liian varhain tai myöhään toteutettu poiminta voi vaikuttaa suuresti kahvin makuun.

Tiesitkö? – Vaikka kahvipapuja kutsutaan pavuiksi, ne ovat oikeasti siemeniä!

Missä kahvia kasvaa?

Kahvipensaat kasvavat enimmäkseen subtrooppisella kasvillisuusvyöhykkeellä, joka sijoittuu Kauriin- ja Kravun kääntöpiirien alueille. Tällä alueella sijaitsevat maailman suurimmat kahvintuottajat, kuten Brasilia, Vietnam, Kolumbia, Indonesia ja Etiopia. Näistä maista löytyy ihanteelliset olosuhteet kahvin kasvattamiseen.

Kahvipapujen alkuperämaa voi vaikuttaa niiden makuun. Esimerkiksi kasvupaikan ilmasto, korkeus ja jopa maaperän koostumus voivat antaa maulle oman leimansa.

Tuottavatko erilaiset kahvipensaat erilaisia kahvipapuja?

Kyllä. Kahvipensaita on yli 120 eri lajia, joista jokainen tuottaa erilaisia papuja. Suurin osa juomastamme kahvista valmistetaan silti vain kahdesta papulajista: Robustasta (tunnetaan myös nimillä Coffea Robusta tai Coffea Canephora) tai Arabicasta (Coffea Arabica). Näitä kahta lajiketta sekoitetaan myös keskenään monesti. Robusta ja Arabica eroavat niin maultaan, kasvuolosuhteiltaan kuin myös hinnaltaan.

Arabica-pavut

Arabica-kahvipapu on yksi suosituimmista kahvilajeista. Sen uskotaan olevan alkujaan ensimmäinen ihmisen kasvattama kahvilajike, jota viljeltiin jo tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua. Arabica-pavut ovat yleensä ovaalin muotoisia. Niissä on korostunut keskitaitos ja ne ovat suurempia kuin Robusta-pavut.

Kahviharrastajat rakastavat näitä eloisasta ja monimutkaisesta maustaan tunnettuja papuja. Niiden makeudesta ja pehmeydestä voi huomata hedelmäisiä, kukkaisia, suklaisia sekä pähkinäisiä vivahteita. Arabica on happamampaa ja Robusta-lajiketta kalliimpaa kahvia. Hinta johtuu pavun herkkyydestä ja tarkoista viljelyvaatimuksista, kuten säästä sekä korkeudesta. Arabica-pavut kasvavat yleensä 500–2500 metrin korkeudella merenpinnasta ja ne sisältävät luonnostaan vain vähän kofeiinia. Etelä-Amerikka ja etenkin Brasilia ovat suurimpia Arabican tuottajia.

Robusta-kahvipavut

Afrikassa, Vietnamissa ja Indonesiassa kasvava Robusta on vähemmän hapan kuin Arabica, minkä vuoksi se ei myöskään maistu yhtä makealta. Matalan happamuustason sekä syvän ja vahvan makukoostumuksen ansiosta Robustan maku voi muistuttaa puun tai palaneen kumin sävyjä. Sen rikas maku ja kermainen kerroksellisuus tekevät siitä suositun valinnan espresson valmistukseen.

Robusta kasvaa alle 1000m korkeudessa. Kasvi tuottaa papuja paljon nopeammin kuin useita vuosia kypsyvä Arabica. Se tuottaa myös enemmän satoa yhtä puuta kohden. Lajike on vähemmän altis tuholaisille ja sääolosuhteille, mikä on pääsyy sen Arabicaa edullisemmalle hinnalle. Huomion arvoista on myös Robusta-papujen suurempi kofeiinipitoisuus.

Muodoltaan Robusta-lajikkeen pavut ovat yleensä pienempiä ja pyöreämpiä kuin Arabican. Ne ovat vaaleampia ja niiden keskitaitos ei ole yhtä korostunut.

Entä kofeiinittomat kahvipavut?

Kofeiinittomia kahvipapuja ei ole olemassa, sillä kaikki kahvipavut sisältävät luonnostaan kofeiinia. Kofeiinin poistamiseksi kahvipapuja tulee turvottaa veden tai höyryn avulla ja uuttaa kofeiini pois joko vettä, liuotinta tai aktiivihiiltä käyttäen. Tämän jälkeen pavut kuivataan tavallisen kosteustason palauttamiseksi ja paahdetaan.
Vaikka papuja kutsutaankin kofeiinittomiksi, todellisuudessa kofeiinin täydellinen poistaminen ei ole mahdollista. Kofeiinipitoisuus on kuitenkin hyvin pieni.

Nyt kun tiedämme mistä kahvipavut tulevat, voimme sukeltaa historiaan! Lue lisää oppaamme seuravasta osasta.

Tutustu kahveihimme

USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ

Mistä kahvi on lähtöisin?

Kahvipapuja löydettiin ensi kerran Etiopiassa, missä niitä kasvatetaan myös nykyisin. Ne löydettiin alueelta nimeltä Kaffa, josta nimen "kahvi" alkuperä juontaa juurensa. Legendan mukaan Kaldi-niminen vuohipaimen huomasi vuohiensa muuttuvan aktiivisemmiksi ja energisemmiksi syötyään tietyn pensaan marjoja. Tästä alkoi kahvin pitkä historia. Ensimmäisen kerran kahvia tarjoiltiin juotavaksi Jemenissä 1400-luvulla. Nykyisen valtavan kysynnän vuoksi kahvia kasvatetaan ympäri maailmaa. Kuitenkin parhaita papuja saadaan kasvatettua ainoastaan tietynlaisessa ilmastossa, jossa pensaat ovat tuottavimmillaan. NESCAFÉN kahvipapuja kasvatetaan eri puolilla Afrikkaa, Etelä-Amerikkaa ja Aasiaa. Resepteissämme yhdistyy parhaiden papujen aromikkas maku.

Kuinka paljon erilaisia kahvipapuja on?

Kahvipapuja on neljää eri tyyppiä. Arabica, Robusta, Excelsa ja Liberica. Kaikilla neljällä on hyvin erilaiset makuprofiilit. NESCAFÉ käyttää resepteissään kahden papulajin yhdistelmää. Toinen on Arabica, josta saadaan pehmeää ja makeaa kahvia. Siinä maistuvat suklaan, karamellin ja pähkinöiden vivahteet. Arabica-kahvipensas viihtyy lauhkeassa ilmanalassa; se ei selviä kylmästä tai pakkasesta. Arabican pavut erottaa helposti niiden pitkähköstä, ovaalista muodosta. Toisena papuna käytämme Robustaa, josta saadaan vahvaa ja täyteläistä kahvia, jossa on enemmän kofeiinia sekä tumma, maanläheinen ja katkerampi maku. Robustaa on helpompi viljellä, sillä se ei välitä rankemmistakaan olosuhteista. Sen korkea kofeiinipitoisuus toimii myös luonnollisena hyönteiskarkottimena! Robustan pavut tunnistaa niiden lyhemmästä ja pyöreämmästä muodosta.

Mikä on kahvipapu?

Kahvipapu on kahvipensaan siemen. Se on kasvin osa, joka paahdetaan ja jauhetaan kahvinjyviksi, joista NESCAFÉ-kahvi loihditaan. Kirsikaksikin kutsuttu kahvipapu kasvaa pensaan punaisen tai violetin hedelmän sisällä. NESCAFÉ valmistaa kuuluisia sekoituksiaan kahdesta eri kahvipavusta – Arabicasta ja Robustasta. Kummankin viljely vaatii omanlaisensa ilmaston ja menetelmät; Arabica tarvitsee lempeää lämpöä ja valoa, kun taas Robusta kestää rankempiakin olosuhteita.

Missä kahvipavut kasvavat?

NESCAFÉN pikakahvi luodaan sekoittamalla Robusta- ja Arabica-papuja huolellisesti. Käyttämämme Arabica-pavut kasvatetaan Latinalaisessa Amerikassa ja eteläisessä Afrikassa. Käyttämämme Robusta-pavut (sekä niiden lähisukulainen Conillon) vaativat erilaiset kasvuolosuhteet, millaiset löytyvät Kaakkois-Aasiasta ja Länsi-Afrikasta. Conillonia kasvatetaan Brasiliassa.

Mikä on paras kahvipapu?

Vaikka kahvipavut on helppo järjestää suosion mukaan, parhaan pavun määrittäminen ei olekaan yhtä helppoa! Omalla maulla sekä suosikkitavallasi juoda NESCAFÉ-kahvia on paljon merkitystä. Herkullinen NESCAFÉ-sekoituksemme sisältää kahta tunnettua ja rakastettua kahvipapua – Arabicaa ja Robustaa. Arabica on suositumpi pienemmän kofeiinipitoisuutensa sekä makeamman, suklaan, marjojen ja pähkinän vivahteita sisältävän makuprofiilinsa ansiosta. Siitä valmistettava kahvi on kevyempää ja helppoa juoda, mikä sopii useimman kahvin ystävän makuun. Robusta-pavuissa on sen sijaan suurempi pitoisuus kofeiinia sekä vähemmän sokeria. Tämän takia sen maku on tummempi, täyteläisempi ja intensiivisempi, mikä on voittanut kahvinystävien sydämet. Tummempi ja katkerampi maku sopii etenkin jääkahviin, kun taas Arabica on monipuolisempi valinta, joka sopii vähemmän kofeiinia kaipaaville.